Tyylikirjan valikko

  • Tyylikirja
  • Yleistä
  • Ideasta jutuksi
  • Viivasta loppuversioon
  • Jutun kieli ja sisältö
  • Kuvitus
  • Nimiohje
  • Sanastot
  • Toimittajan etiikka ja juridiikka
  • Lyhenteet

    KÄYTÄ LYHENTEITÄ JUTUSSA VAIN SILLOIN, KUN LYHENNE ON YLEISESTI TUNNETTU JA KÄYTETTY. ÄLÄ KOSKAAN KÄYTÄ LYHENNETTÄ VAIN SIKSI, ETTÄ SE ON LYHYT.

    Pitkää juttua lyhenteet eivät juuri lyhennä. Ne eivät juuri lyhennä lyhyttäkään juttua. Lisäksi sähkeissä niitä on vältettävä siksi, että radiossa lyhenne on paljon vaikeampi ymmärtää kuin kokonainen nimi tai sana. Esimerkiksi ministeriöiden lyhenteet eivät ole yleisölle tuttuja.

    MIELUUMMIN: liikenne- ja viestintäministeriö ja myöhemmin ministeriö
    KUIN: liikenne- ja viestintäministeriö LVM ja myöhemmin LVM.

    EI KOSKAAN: Hki, Tre, Tku; FT (fil. tri), VTK (valtiot. kand.); klo 8

    Katso luku Lyhenteet

    Yritysten ja yhdistysten nimen yhteydessä on useimmiten tarpeetonta mainita nimen jälkeen Oy, Oyj tai ry. Yleensä riittää pelkkä nimi (poikkeuksena esimerkiksi Metsäteollisuus ry). Samoin Finland-sana yrityksen nimen perässä on yleensä turha; jutusta pitää muuten ilmetä, puhutaanko koko konsernista vai Suomen tytäryhtiöstä.

    KARTA LYHENTEITÄ ETENKIN OTSIKOSSA!

    ÄLÄ KÄYTÄ UUTISTEKSTISSÄ LYHENTEITÄ MUISTA PUOLUEISTA KUIN SDP:STÄ JA RKP:STÄ, JOISTA NÄITÄ LYHENTEITÄ YLEISESTI KÄYTETÄÄN.

    Muiden puolueiden lyhenteitä käytetään vain sulkeissa nimen perässä sekä taulukoissa ym. Esimerkiksi KD on varsinaisessa tekstissä aina kristillisdemokraatit, koska puoluetta ei yleisesti kutsuta KD:ksi.

    Katso luku Puolueiden nimet

    Edellinen
    Luvut, numerot ja ajanilmaukset
    numeroita ei taivuteta, jos sijamuoto ilmenee seuraavasta sanasta. jos et...
    Seuraava
    Yhteen vai erikseen?
    pikkusanat kirjoitetaan yleensä erikseen. alun perin, totta kai, itse kukin,...