Tyylikirjan valikko

  • Tyylikirja
  • Yleistä
  • Ideasta jutuksi
  • Viivasta loppuversioon
  • Jutun kieli ja sisältö
  • Kuvitus
  • Nimiohje
  • Sanastot
  • Toimittajan etiikka ja juridiikka
  • Kunnianloukkaus

    Kunnianloukkaus on määritelty rikoslain 24 luvun 9 pykälässä. Myös se jättää enemmän tilaa vallankäyttäjien ja julkisuuden henkilöiden kuin tavallisten kansalaisten arvostelulle, kunhan esitetyt tiedot eivät ole valheellisia. Rikoslain pykälän 24:10 mukaan kunnianloukkaus on törkeä, jos se on tehty tiedotusvälineessä ja on myös ”kokonaisuutena arvosteltuna törkeä”.

    9 § Kunnianloukkaus

    Joka
    1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
    2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

    Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

    Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

    10 § Törkeä kunnianloukkaus

    Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa
    1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka
    2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

    Oikeudessa kunnianloukkausjutun on usein ratkaissut se, onko esitetyille väitteille ollut riittävät perusteet. Kun esitettyjen tietojen todenperäisyys on riitautettu, journalistin on siis pitänyt todentaa väitteensä tai lähteensä. Siksi muistiinpanot, tallenteet ja muut todisteet kannattaa säilyttää ja lähdesuojan lupaamista lähteelle harkita etukäteen.

    Katso
    Haastattelut, taustakeskustelut ja haastattelumateriaalin säilyttäminen
    Nimeämättömät lähteet
    Lähdesuoja

    Edellinen
    Vastuu julkaistusta jutusta
    sananvapauslain mukaan päätoimittajan (vastaava toimittaja) tehtävänä on johtaa ja valvoa...
    Seuraava
    Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen
    yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on määritelty rikoslain 24 luvun 8...