Tyylikirjan valikko Tyylikirja Yleistä Tämä on STT Perustietoja STT:stä STT:n tehtävä ja tavoitteet Kansainväliset kumppanit STT:n ja Lehtikuvan synty STT:n toimituspolitiikka STT:n arvot Luotettavuus Luovuus Ketteryys Asiakkaan menestys Lait, journalistinen itsesäätely ja toimituspolitiikka Ideasta jutuksi Uutissuunnittelu ja listat Suunnittelun tarkoitus Suunnittelun työnjako Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun aikajänne STT:n uutiskokoukset STT:n päivittäiset listat STT:n lista seuraavalle viikonpäivälle STT:n lista -1 STT:n lista -2 STT:n lista -3 Viikonvaihteet ja pyhäpäivät Lehtikuvan omat juttulistat Teemalupaukset Uutiskriteerit ja uutiskynnys Uutiskriteerit Merkitys Kiinnostavuus Yllättävyys Ajankohtaisuus Läheisyys Uutiskynnys Uutistilanne Mediajulkisuus Eri uutisvälineiden ja asiakkaiden tarpeet Seuranta Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen Siteerausten valinta Siteerausten tekeminen Mielipidekyselyt Medialähteiden mainitseminen siteerauksissa Ns. krediitit muille viestimille Juttujen käsittely perusuutispalveluun Julkaisupäätös Erillispalvelut Käsittelemättömät jutut Käsittelevä editointi Käsittelijän oikeudet ja velvollisuudet Käsittelyä ennakoiva ristiin lukeminen Käsittelyn työnjako Päätöksenteon vaiheet Tekstiviesti- ja nettiuutiset Tekstiviestiuutiset Uutiskategoriat Tekstiviestiuutisten valinnat ja muoto Pääuutiset Uutisten seuranta Kielletyt merkit Nettiuutiset Prioriteetit ja päivittäminen Asia- ja paikkaluokitukset Kuvat ja kuvatekstit Korjaukset ja oikaisut Korjaukset nettiuutisissa Korjaukset sosiaalisessa mediassa Oikaisu nettiuutisissa Oikaisu sosiaalisessa mediassa Korjaukset ja oikaisut tekstiviesteissä Ulkoinen ja sisäinen palaute Ulkoinen palaute Sisäinen palaute Lähteiden ja omien haastattelujen merkitseminen Omat haastattelut Lähteet ulkomaanjutuissa Tiedonhankinta Tiedon lähteistä Tarkkuus Haastattelut, taustakeskustelut ja haastattelumateriaalin säilyttäminen Nimeämättömät lähteet Poikkeukselliset tiedonhankintamenetelmät Lähdekritiikki sosiaalisessa mediassa STT:n lukiovertailu Viivasta loppuversioon Täydennykset ja päivitykset Juttukentän tiedot Otsikko Päiväyspaikka (jutun saatekaaviossa) Lähde Signeeraus Teksti Väliotsikot Sitaattiviiva Yritys- ja henkilönimien merkitseminen Julkaistavaa lisätietoa -kenttä Juttutyypit ja juttujen pituudet Pikaversiot Viivauutinen Tekstiviestiuutinen Pika Pika+ Pikakooste Loppuversiot Pääaihepaketit Keskipitkät jutut Lyhyet jutut Kainalot Kertomusjuttu Henkilökuva Teksti kuvaan STT-Feature Tiivistelmä Tausta Miten niin? Kysymys-vastaus Toimittajan kommentti Uutisanalyysi Vastapari Vaihtoehdot-juttu Merkkipäiväjuttu Faktalaatikot Tästä on kyse / Hänestä on kyse Sitaattifakta Vinkkifaktat Käsitefakta Poimintafakta Faktalista Merkkipäiväjutun faktalaatikko Jutun saatekaaviotiedot Nimi, osasto, deski Prioriteetti Huomautus Asialuokitus ja alueluokitus Uloslähetysaika Embargo Virheiden korjaaminen, oikaisut ja vastineet Merkittävästi muuttunut asiasisältö Virheiden selvittäminen ja oikaisupyyntöön vastaaminen Korjauksen kertominen asiakkaille (Huom-kentässä) Korjauksen tekeminen Korjauksen kertominen yleisölle (Julkaistavaa lisätietoa –kentässä) Oikaisun tekeminen Oikaiseva jatkojuttu Oikaisut Lehtikuvan kuvateksteihin Vastineet Jutun kieli ja sisältö Hyvä pikaversio Reaaliaikainen kieli Sanasto Lähteet ja lainaukset Luvut Paikka Hyvä kärkilause Taustatiedot Lauserakenteet Lopuksi Hyvä loppuversio Jutun kärki Uutisjutun sisältö ja rakenne Juttupakettien rakentaminen Hyvä feature Hyvä merkkipäiväjuttu Hyvä otsikko Väliotsikot Verbin käyttö otsikossa Nimet otsikossa Otsikointi eri juttutyypeissä Otsikon tyyli Tyylistä Kielenhuollosta Kielioppilähteet – Näihin luotamme Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot Määritteet Sanajärjestys Välimerkit Pilkku Puolipiste Suorat sitaatit Yhteen vai erikseen? Vajaa lause Lyhenteet Luvut, numerot ja ajanilmaukset Sisä- vai ulkopaikallissija? Hyvä viiva Lähteet Sanajärjestys Aikamuoto Kieliasu Kääntämisestä Kuvitus Kuvat Nimiohje Yleistä Nimenkäyttö rikosuutisissa Henkilön teot Henkilön asema ja tehtävät Nimen käyttö rikosasian käsittelyn eri vaiheissa Nimen käyttö ennen tuomiota Nimen käyttö tuomion jälkeen Vähintään kahden vuoden vankeustuomiot Alle kahden vuoden vankeusrangaistukset Nimen käyttäminen ylemmän tuomioistuimen kumotessa päätöksen tai lieventäessä sitä Uhrin nimen julkaiseminen Etsittävät henkilöt Nimen käyttö muissa kuin rikosuutisissa Laillisuusvalvonta Yritysten nimet Sanastot Ihmiset Nimet Sukupuoli Ikä Organisaatiot Yritykset Media Sosiaalinen media Järjestöt, säätiöt ja yhdistykset Kulttuuri-instituutiot Puolueet Puolustusvoimat Urheilujärjestöt Urheilun kansainväliset lajiliitot Urheilun kotimaiset lajiliitot Antidopingjärjestöjä Muut viranomaiset ja muut instituutiot Tapahtumat Paikat ja kulkuneuvot Paikat Muita paikannimiä Radat Tiet Valtatiet Helsingin kehätiet Muut tiet (kantatiet 40–99, seututiet 100–999 jne.) Junat Rekat ja muut autot Ulkomaiset nimet Ihmiset Puolueet Järjestöt ja liikkeet Paikat Muut ongelmalliset ilmaisut Musliminaisten asut/huivit YK:n käynnissä olevat rauhanturvaoperaatiot Translitterointi Arabian kielen translitterointi Venäläisten nimien translitterointi Korealaisten nimien translitterointi Kreikkalaisten nimien translitterointi Ukrainalaisten nimien translitterointi Juridisia termejä Oikeustermit Tuomioistuimet Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus Luonto, tiede ja tekniikka Kasvit ja eläimet Tieteelliset nimet Taudit ja taudinaiheuttajat Viestintäteknologia Juhlapyhät Ongelmalliset tai vältettävät ilmaisut Epätarkat synonyymit Sotilaslentokoneet Sanominen Samalta näyttävät mutta erimerkityksiset verbit Tiedustelu, vakoilu, urkinta ja tarkkailu Väkivalta, kuolema ja sota Muita Helposti sekautuvia termejä sotakalustosta Vältettäviä sanoja ja ilmauksia Lyhenteet Lyhennesanat Isokirjainlyhenteet Pienillä kirjaimilla kirjoitettavat lyhenteet Sanastolinkit Toimittajan etiikka ja juridiikka Ohjeet sosiaaliseen mediaan ”Sinä tykkäät tästä” – sosiaalisen median peruspelisääntöjä Uutisista kertominen sosiaalisessa mediassa Tekijänoikeudet sosiaalisessa mediassa STT yrityksenä sosiaalisessa mediassa Toimittaja tiedonhankkijana sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media ja yksityisyys – mitä voit käyttää uutisissa? Julkisuuden henkilöt Asiantuntijat ja muut julkisuudessa satunnaisesti esiintyvät henkilöt Henkilöt, joilla ei ole julkista roolia Haastateltavan oikeudet ja poikkeukselliset haastattelutilanteet Lähdesuoja Alaikäiset ja selvästi haavoittuvassa asemassa olevat haastateltavat Haastattelujen tarkistaminen Poikkeukselliset haastattelutilanteet Journalistin ohjeet Johdanto Ammatillinen asema Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen Haastateltavan oikeudet ja samanaikainen kuuleminen Ihmisarvo, yksityisyys ja julkisuus Oikeudenkäynneistä ja rikoksista uutisointi Virheen korjaus ja julkaisun jälkeiset muutokset Liite: Yleisön itse julkaisema sisältö Asiakirjojen julkisuus Journalistin oikeudellinen vastuu Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Vastuu julkaistusta jutusta Kunnianloukkaus Vastine- ja oikaisuoikeus Missä saa työskennellä? STT:n omat eettiset ohjeet Tekoäly tietotoimistossa: STT ei tingi uutisten aitoudesta Moderointi STT:n moderointiperiaatteet Toistuvan oman grafiikan tuotanto STT:n ja Lehtikuvan synty Nuori lennätinvirkailija ja toimittaja Woldemar Westzynthius huomasi 1880-luvulla markkinaraon: Suomesta puuttui uutistoimisto. Kukin lehti hankki tuolloin itse kaikki uutisensa. Suurilla lehdillä saattoi olla varaa jopa ulkomaankirjeenvaihtajiin. Pienet lehdet sen sijaan saksivat niin kotimaan- kuin ulkomaanuutisiakin suurista lehdistä enemmän tai vähemmän vanhentuneina. Koska Suomessa oli jo varsin kattava lennätinverkko, yksi toimisto saattaisi hänen mielestään hoitaa uutisten hankinnan lehtien puolesta. Ajatus ei sinänsä ollut Westzynthiuksen oma, vaan hän oli saanut esimerkin muualta Euroopasta. Westzynthius sai luvan aloittaa uutisten toimittamisen lehdille lennättimen avulla, ja 1. marraskuuta 1887 Suomen Sähkösanomatoimisto aloitti toimintansa. Tuota päivää pidetään myös Suomen Tietotoimiston toiminnan alkuna. Lehtikuva syntyi 1951 Sanoma Osakeyhtiön pääomistajan Eljas Erkon aloitteesta. Erkko perusti Lehtikuvan mutta antoi sen pian tyttärensä Patricia Langenskiöldin (myöhemmin Seppälä) hoidettavaksi. Lehtikuva perustettiin ennen muuta palvelemaan Sanoma Osakeyhtiön lehtiä, mutta asteittain siitä tuli koko suomalaisen median kuvatoimisto. Patricia Seppälästä kasvoi suomalaisen kuvajournalismin keskeinen hahmo. Hän oli sitä kuolemaansa asti vuonna 2001. Seppälän kuoleman jälkeen Lehtikuvan johtoon tuli hänen tyttärensä Rafaela Seppälä. Sanoma oli kuitenkin valmis luopumaan Lehtikuvasta. Vuonna 2010, pitkien neuvottelujen jälkeen, kaupan ehdoista päästiin sopuun, ja STT osti kuvatoimiston. Edellinen Kansainväliset kumppanit STT tekee kansainvälisessä uutisvälityksessä tiivistä yhteistyötä johtavien uutistoimistojen... Seuraava STT:n toimituspolitiikka Uutistoimisto STT:n toiminta perustuu sananvapauden, demokratian ja oikeusvaltion...