Tyylikirjan valikko

  • Tyylikirja
  • Yleistä
  • Ideasta jutuksi
  • Viivasta loppuversioon
  • Jutun kieli ja sisältö
  • Kuvitus
  • Nimiohje
  • Sanastot
  • Toimittajan etiikka ja juridiikka
  • Moderointi
  • Toistuvan oman grafiikan tuotanto
  • Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot

    Lauseenvastikkeiden käytössä kohtuus on paikallaan. Ne harvoin tekevät virkettä helppolukuisemmaksi. Yleensä silloin lauseenvastike on varsin lyhyt.

    MUISTA, ETTÄ LAUSEENVASTIKE TARKOITTAA AINA SAMAA KUIN LAUSE, JONKA SE KORVAA.

    Seuraavassa esimerkkejä sellaisista lauseenvastikkeiden virheellisistä käyttötavoista, joihin ammattikirjoittajatkin saattavat joskus hairahtua:

    TEHDÄKSENI eli finaalinen lauseenvastike vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-lausetta, jonka subjekti viittaa samaan tekijään kuin hallitsevan lauseen subjekti.

    EI: Pulssi nousi 120:een laskeakseen sitten taas 90:een.
    VAAN: Pulssi nousi 120:een ja laski sitten taas 90:een.

    Esimerkissä ”laskeakseen” ei vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta-lausetta, eikä vastiketta voi muuttaa lauseeksi näin: Pulssi nousi 120:een, jotta se laskisi sitten taas 90:een. TEHDESSÄ eli temporaalinen lauseenvastike vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lausetta

    EI: Toteutuessaan voimalasuunnitelma voi pahasti tärvellä rantamaisemaa.
    EI: Hävitessään keskusta joutuu turvautumaan yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa.

    Esimerkeissä vastike vastaa jos-alkuisia sivulauseita (eikä aikaa ilmaisevia kun-lauseita): Jos voimalasuunnitelma toteutuu, se voi pahasti tärvellä rantamaisemaa. Jos keskusta häviää, se joutuu turvautumaan yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa.

    EI: Osasto tuotti voittoa lähes sata tuhatta euroa koko yrityksen voiton kohotessa noin miljoonaan euroon.

    Esimerkin lauseenvastiketta ei voi muuttaa sivulauseeksi lainkaan, vaan tarvitaan kaksi päälausetta: Osasto tuotti voittoa lähes sata tuhatta euroa, ja koko yrityksen voitto kohosi noin miljoonaan euroon.

    POIKKEUS: On muutamia vakiintuneita sanontoja, joissa temporaalinen lauseenvastike vastaa jos-lausetta. Käytäntöä ei ole syytä laajentaa.

    Esimerkkejä: tarpeen vaatiessa, sateen sattuessa.

    TEKEMÄNI eli agenttirakenne on usein – vaan ei aina – tarpeeton.

    hänen antamansa lausunto = hänen lausuntonsa
    hankkeen aiheuttamat kustannukset = hankkeen kustannukset

    Agenttirakenteeseen kuuluvat määritteet tulevat agenttipartisiipin väliin.

    EI: korkokysymyksestä poliitikkojen käymät neuvottelut
    VAAN: poliitikkojen korkokysymyksestä käymät neuvottelut

    TEHDEN eli toisen infinitiivin instruktiivi osoittaa predikaatin tekemisen tapaa.

    juosta hypellen, palata kävellen, suostua empien

    Yleistä väärinkäyttöä: riippuen, johtuen, perustuen, liittyen. Sallittuja ovat kuitenkin vakiintuneet alkaen ja lähtien – ei kuitenkaan päättyen!

    TEHTY eli passiivin toinen partisiippi

    Passiivin käytössä olisi aina muistettava, että suomessa passiivilla on henkilötekijä. Esimerkiksi rajoitettu on jonkun ihmisen tai ihmisryhmän rajoittama, määrätty on jonkun määräämä ja oikeutetun on joku jo oikeuttanut

    EI: Kylä jäi tulvan vuoksi eristetyksi.
    VAAN: Kylä jäi tulvan vuoksi eristyksiin.

    Varustettu on yleensä kartettava (ja varsin yleinen) ilmaus paitsi silloin, kun joku on konkreettisesti varustanut jonkin.

    EI: hyvällä terveydellä varustettu
    MUTTA KYLLÄKIN: luentosaliksi varustettu huone, hyvin varustettu kauppa

    Edellinen
    Kielioppilähteet – Näihin luotamme
    Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja STT:ssä käytetään...
    Seuraava
    Määritteet
    Määriteketjut vaikeuttavat yleensä lukemista mutta ovat tietenkin joskus...