Tyylikirjan valikko Tyylikirja Yleistä Tämä on STT Perustietoja STT:stä STT:n tehtävä ja tavoitteet Kansainväliset kumppanit STT:n ja Lehtikuvan synty STT:n toimituspolitiikka STT:n arvot Luotettavuus Luovuus Ketteryys Asiakkaan menestys Lait, journalistinen itsesäätely ja toimituspolitiikka Ideasta jutuksi Uutissuunnittelu ja listat Suunnittelun tarkoitus Suunnittelun työnjako Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun aikajänne STT:n uutiskokoukset STT:n päivittäiset listat STT:n lista seuraavalle viikonpäivälle STT:n lista -1 STT:n lista -2 STT:n lista -3 Viikonvaihteet ja pyhäpäivät Lehtikuvan omat juttulistat Teemalupaukset Uutiskriteerit ja uutiskynnys Uutiskriteerit Merkitys Kiinnostavuus Yllättävyys Ajankohtaisuus Läheisyys Uutiskynnys Uutistilanne Mediajulkisuus Eri uutisvälineiden ja asiakkaiden tarpeet Seuranta Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen Siteerausten valinta Siteerausten tekeminen Mielipidekyselyt Medialähteiden mainitseminen siteerauksissa Ns. krediitit muille viestimille Juttujen käsittely perusuutispalveluun Julkaisupäätös Erillispalvelut Käsittelemättömät jutut Käsittelevä editointi Käsittelijän oikeudet ja velvollisuudet Käsittelyä ennakoiva ristiin lukeminen Käsittelyn työnjako Päätöksenteon vaiheet Tekstiviesti- ja nettiuutiset Tekstiviestiuutiset Uutiskategoriat Tekstiviestiuutisten valinnat ja muoto Pääuutiset Uutisten seuranta Kielletyt merkit Nettiuutiset Prioriteetit ja päivittäminen Asia- ja paikkaluokitukset Kuvat ja kuvatekstit Korjaukset ja oikaisut Korjaukset nettiuutisissa Korjaukset sosiaalisessa mediassa Oikaisu nettiuutisissa Oikaisu sosiaalisessa mediassa Korjaukset ja oikaisut tekstiviesteissä Ulkoinen ja sisäinen palaute Ulkoinen palaute Sisäinen palaute Lähteiden ja omien haastattelujen merkitseminen Omat haastattelut Lähteet ulkomaanjutuissa Tiedonhankinta Tiedon lähteistä Tarkkuus Haastattelut, taustakeskustelut ja haastattelumateriaalin säilyttäminen Nimeämättömät lähteet Poikkeukselliset tiedonhankintamenetelmät Lähdekritiikki sosiaalisessa mediassa STT:n lukiovertailu Viivasta loppuversioon Täydennykset ja päivitykset Juttukentän tiedot Otsikko Päiväyspaikka (jutun saatekaaviossa) Lähde Signeeraus Teksti Väliotsikot Sitaattiviiva Yritys- ja henkilönimien merkitseminen Julkaistavaa lisätietoa -kenttä Juttutyypit ja juttujen pituudet Pikaversiot Viivauutinen Tekstiviestiuutinen Pika Pika+ Pikakooste Loppuversiot Pääaihepaketit Keskipitkät jutut Lyhyet jutut Kainalot Kertomusjuttu Henkilökuva Teksti kuvaan STT-Feature Tiivistelmä Tausta Miten niin? Kysymys-vastaus Toimittajan kommentti Uutisanalyysi Vastapari Vaihtoehdot-juttu Merkkipäiväjuttu Faktalaatikot Tästä on kyse / Hänestä on kyse Sitaattifakta Vinkkifaktat Käsitefakta Poimintafakta Faktalista Merkkipäiväjutun faktalaatikko Jutun saatekaaviotiedot Nimi, osasto, deski Prioriteetti Huomautus Asialuokitus ja alueluokitus Uloslähetysaika Embargo Virheiden korjaaminen, oikaisut ja vastineet Merkittävästi muuttunut asiasisältö Virheiden selvittäminen ja oikaisupyyntöön vastaaminen Korjauksen kertominen asiakkaille (Huom-kentässä) Korjauksen tekeminen Korjauksen kertominen yleisölle (Julkaistavaa lisätietoa –kentässä) Oikaisun tekeminen Oikaiseva jatkojuttu Oikaisut Lehtikuvan kuvateksteihin Vastineet Jutun kieli ja sisältö Hyvä pikaversio Reaaliaikainen kieli Sanasto Lähteet ja lainaukset Luvut Paikka Hyvä kärkilause Taustatiedot Lauserakenteet Lopuksi Hyvä loppuversio Jutun kärki Uutisjutun sisältö ja rakenne Juttupakettien rakentaminen Hyvä feature Hyvä merkkipäiväjuttu Hyvä otsikko Väliotsikot Verbin käyttö otsikossa Nimet otsikossa Otsikointi eri juttutyypeissä Otsikon tyyli Tyylistä Kielenhuollosta Kielioppilähteet – Näihin luotamme Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot Määritteet Sanajärjestys Välimerkit Pilkku Puolipiste Suorat sitaatit Yhteen vai erikseen? Vajaa lause Lyhenteet Luvut, numerot ja ajanilmaukset Sisä- vai ulkopaikallissija? Hyvä viiva Lähteet Sanajärjestys Aikamuoto Kieliasu Kääntämisestä Kuvitus Kuvat Nimiohje Yleistä Nimenkäyttö rikosuutisissa Henkilön teot Henkilön asema ja tehtävät Nimen käyttö rikosasian käsittelyn eri vaiheissa Nimen käyttö ennen tuomiota Nimen käyttö tuomion jälkeen Vähintään kahden vuoden vankeustuomiot Alle kahden vuoden vankeusrangaistukset Nimen käyttäminen ylemmän tuomioistuimen kumotessa päätöksen tai lieventäessä sitä Uhrin nimen julkaiseminen Etsittävät henkilöt Nimen käyttö muissa kuin rikosuutisissa Laillisuusvalvonta Yritysten nimet Sanastot Ihmiset Nimet Sukupuoli Ikä Organisaatiot Yritykset Media Sosiaalinen media Järjestöt, säätiöt ja yhdistykset Kulttuuri-instituutiot Puolueet Puolustusvoimat Urheilujärjestöt Urheilun kansainväliset lajiliitot Urheilun kotimaiset lajiliitot Antidopingjärjestöjä Muut viranomaiset ja muut instituutiot Tapahtumat Paikat ja kulkuneuvot Paikat Muita paikannimiä Radat Tiet Valtatiet Helsingin kehätiet Muut tiet (kantatiet 40–99, seututiet 100–999 jne.) Junat Rekat ja muut autot Ulkomaiset nimet Ihmiset Puolueet Järjestöt ja liikkeet Paikat Muut ongelmalliset ilmaisut Musliminaisten asut/huivit YK:n käynnissä olevat rauhanturvaoperaatiot Translitterointi Arabian kielen translitterointi Venäläisten nimien translitterointi Korealaisten nimien translitterointi Kreikkalaisten nimien translitterointi Ukrainalaisten nimien translitterointi Juridisia termejä Oikeustermit Tuomioistuimet Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus Luonto, tiede ja tekniikka Kasvit ja eläimet Tieteelliset nimet Taudit ja taudinaiheuttajat Viestintäteknologia Juhlapyhät Ongelmalliset tai vältettävät ilmaisut Epätarkat synonyymit Sotilaslentokoneet Sanominen Samalta näyttävät mutta erimerkityksiset verbit Tiedustelu, vakoilu, urkinta ja tarkkailu Väkivalta, kuolema ja sota Muita Helposti sekautuvia termejä sotakalustosta Vältettäviä sanoja ja ilmauksia Lyhenteet Lyhennesanat Isokirjainlyhenteet Pienillä kirjaimilla kirjoitettavat lyhenteet Sanastolinkit Toimittajan etiikka ja juridiikka Ohjeet sosiaaliseen mediaan ”Sinä tykkäät tästä” – sosiaalisen median peruspelisääntöjä Uutisista kertominen sosiaalisessa mediassa Tekijänoikeudet sosiaalisessa mediassa STT yrityksenä sosiaalisessa mediassa Toimittaja tiedonhankkijana sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media ja yksityisyys – mitä voit käyttää uutisissa? Julkisuuden henkilöt Asiantuntijat ja muut julkisuudessa satunnaisesti esiintyvät henkilöt Henkilöt, joilla ei ole julkista roolia Haastateltavan oikeudet ja poikkeukselliset haastattelutilanteet Lähdesuoja Alaikäiset ja selvästi haavoittuvassa asemassa olevat haastateltavat Haastattelujen tarkistaminen Poikkeukselliset haastattelutilanteet Journalistin ohjeet Johdanto Ammatillinen asema Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen Haastateltavan oikeudet ja samanaikainen kuuleminen Ihmisarvo, yksityisyys ja julkisuus Oikeudenkäynneistä ja rikoksista uutisointi Virheen korjaus ja julkaisun jälkeiset muutokset Liite: Yleisön itse julkaisema sisältö Asiakirjojen julkisuus Journalistin oikeudellinen vastuu Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Vastuu julkaistusta jutusta Kunnianloukkaus Vastine- ja oikaisuoikeus Missä saa työskennellä? STT:n omat eettiset ohjeet Tekoäly tietotoimistossa: STT ei tingi uutisten aitoudesta Moderointi STT:n moderointiperiaatteet Toistuvan oman grafiikan tuotanto Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus Maahanmuutto ja maastamuutto ovat monitahoisia ilmiöitä, joihin liittyy sekä laajoja kattokäsitteitä että hyvin tarkkoja ja rajattuja termejä. Mieti, mistä milloinkin on kyse. Väärät termit voivat antaa asiasta väärän kuvan ja johtavat usein myös suoranaisiin virheisiin, koska osa termeistä perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja kotimaiseen lainsäädäntöön. Tyypillisiä virheitä ovat käännyttämisen ja karkottamisen sekoittaminen maahanmuuttajien kutsuminen laittomiksi, kun kyse on maahanmuuton laittomuudesta perheenyhdistämisen eri muotojen sekoittaminen pakolaisten kutsuminen siirtolaisiksi tai toisin päin sekaannukset pakolaiskäsitteissä (yleiskäsite pakolainen, rajatusti kiintiöpakolainen tai YK:n pakolaisaseman saanut henkilö) Muista aina maahanmuuttajista ja pakolaisista kirjoittaessasi, että kyse on ihmisistä, ei pelkistä tilastoista, kiintiöistä tai ongelmista. Muuttajista käytetään usein luonnonilmiöistä tuttuja sanoja: siirtolaisvirta, pakolaistulva. Niiden käyttö edellyttää tyylitajua. Lukijalle ei saa antaa kuvaa, että kyse olisi tahdottomista luonnonvoimista. Ulkomaalaistausta, kansalaisuus tai etninen alkuperä kerrotaan jutuissa, jos se on journalistisesti perusteltua. Kun niiden kertominen on tarpeen, on yleensä perustellumpaa kertoa tarkka tausta tai alkuperä kuin pelkkä ulkomaalaistausta. Jos olet epävarma henkilön kansalaisuudesta, käytä termiä ulkomaalaistaustainen. Sanastoa: EU:n vastuunjako (ei taakanjako) = Eurooppaan pyrkivien pakolaisten jakaminen sovittuina kiintiöinä eri EU-maiden vastuulle Karkottaa = Kun ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, on kyse karkottamisesta. Kiintiöpakolainen = Suomen (tai muun maan) vuotuiseen pakolaiskiintiöön valittu ihminen. Kiintiöpakolaisiksi otetaan vain YK:n pakolaisaseman saaneita pakolaisia. Kotouttaa = auttaa maahanmuuttajaa asettumaan uuteen yhteiskuntaan niin, että hän pystyy osallistumaan aktiivisesti sen toimintaan ja säilyttämään myös oman kielensä ja kulttuuripiirteensä. (Keinona muun muassa koulutus.) Käännyttää = Käännyttämisestä on kyse silloin, kun ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa Suomeen eikä hän saa sitä ja hänet päätetään poistaa maasta. (Käännyttäminen voi tapahtua joko Suomen rajalla tai rajojen sisäpuolella.) Laiton = lainvastainen, sääntöjen vastainen, esimerkiksi laiton maahantulo. Sanaa ei voi käyttää kuvaamaan ihmistä. Laittomasti maahan pyrkivää ihmistä voi sen sijaan kuvata sanoilla maahanpyrkijä tai maahantulija. Silloin voi olla tarpeen kertoa, että ihminen on pyrkinyt maahan laittomasti. Laittomasti maassa oleskelevasta voi käyttää sanaa paperiton. Maahanmuuttaja = Henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva henkilö ja muuttaa maahan pidemmäksi aikaa. Maahanmuuttajiin kuuluvat kaikki ulkomailta muuttaneet, niin siirtolaiset, pakolaiset kuin EU-kansalaisetkin. Ks. myös ulkomaalaistaustainen. Maahanpyrkijä, maahantulija = laillisesti tai laittomasti maahan saapuva ihminen. Myös esim. Eurooppaan pyrkijät, kun kohdemaasta ei ole tietoa tai se ei ole jutussa olennainen. Pakolainen = Henkilö, joka on joutunut pakenemaan kotimaastaan esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksia tai sotaa. Myös sotapakolaiset ovat siis pakolaisia. (Taustaa siirtolaisen ja pakolaisen erosta http://www.unhcr.org/55df0e556.html) Pakolaisasema, pakolaisstatus = YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä asema, joka takaa pakolaiselle YK:n Geneven pakolaissopimuksen mukaiset oikeudet. HUOM: Sanaa pakolainen tarvitaan ja käytetään uutisissa ilman tietoa kyseisten henkilöiden pakolaisasemasta, ks. yllä. Mainitse siis aina jutussa erikseen, jos se koskee nimenomaan virallisen pakolaisaseman saaneita. Paperiton = Luvattomasti maassa oleskeleva tai sinne pyrkivä ihminen. Perheenyhdistäminen = Oleskeluluvan saaneet pakolaiset voivat hakea perheenyhdistämistä eli oleskelulupaa perheenjäsenilleen. Käytämme termiä ainoastaan pakolaisista. Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voivat hakea myös muut ulkomaalaiset kuin pakolaiset. Sekaannusten välttämiseksi STT ei silloin käytä termiä perheenyhdistäminen. Siirtolainen = Vapaaehtoisesti ja pysyvästi toiseen maahan asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö. Sanaa ei kannata käyttää esimerkiksi pakolaisista tai turvapaikanhakijoista. Laajana käsitteenä siirtolaisuus voi kuitenkin pitää sisällään eri syistä muuttavia ihmisiä. Turvapaikanhakija = Henkilö, joka hakee turvaa ja oleskelulupaa vieraasta valtiosta. Vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa YK:n pakolaisstatuksen, mutta turvapaikka voidaan myöntää ilman sitäkin suojelun tarpeen takia tai humanitaarisin perustein. (Lisätietoa Migrin sivuilla) Ulkomaalainen, ulkomaalaistaustainen = Suomen kansalaiset ovat taustastaan riippumatta suomalaisia. Jos heidän taustansa kuitenkin on uutisessa olennainen, heitä kutsutaan ulkomaalaistaustaisiksi. Maahanmuuttaja sopii kuvaamaan myös Suomen kansalaisia, jos juttu käsittelee esimerkiksi maahanmuuttajaperheitä tai maahanmuuttajalapsia tai kyse on joukosta erilaisia ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, joiden kansalaisuustilannetta ei tunneta. HUOM. Kun ulkomaalaisuuden tai ulkomaalaistaustan kertominen on perusteltua, on yleensä perusteltua kertoa myös, mistä maasta on kyse. Lähteinä on käytetty mm. Opetushallituksen EDU.fi-sivuston Globaali-ikkunaa ja Pakolaisneuvonta ry:n sivuja. Lisää pakolais- ja maahanmuuttokäsitteitä Suomen Pakolaisavun sivuilla. Edellinen Tuomioistuimet Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT Euroopan unionin tuomioistuin (EU-tuomioistuin) hallinto-oikeus... Seuraava Luonto, tiede ja tekniikka