Tyylikirjan valikko Tyylikirja Yleistä Tämä on STT Perustietoja STT:stä STT:n tehtävä ja tavoitteet Kansainväliset kumppanit STT:n ja Lehtikuvan synty STT:n toimituspolitiikka STT:n arvot Luotettavuus Luovuus Ketteryys Asiakkaan menestys Lait, journalistinen itsesäätely ja toimituspolitiikka Ideasta jutuksi Uutissuunnittelu ja listat Suunnittelun tarkoitus Suunnittelun työnjako Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun aikajänne STT:n uutiskokoukset STT:n päivittäiset listat STT:n lista seuraavalle viikonpäivälle STT:n lista -1 STT:n lista -2 STT:n lista -3 Viikonvaihteet ja pyhäpäivät Osastojen omat juttulistat Teemalupaukset Uutiskriteerit ja uutiskynnys Uutiskriteerit Merkitys Kiinnostavuus Yllättävyys Ajankohtaisuus Läheisyys Uutiskynnys Uutistilanne Mediajulkisuus Eri uutisvälineiden ja asiakkaiden tarpeet Seuranta Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen Siteerausten valinta Siteerausten tekeminen Mielipidekyselyt Medialähteiden mainitseminen siteerauksissa Ns. krediitit muille viestimille Juttujen käsittely perusuutispalveluun Julkaisupäätös Erillispalvelut Käsittelemättömät jutut Käsittelevä editointi Käsittelijän oikeudet ja velvollisuudet Käsittelyä ennakoiva ristiin lukeminen Käsittelyn työnjako Päätöksenteon vaiheet Tekstiviesti- ja nettiuutiset Tekstiviestiuutiset Uutiskategoriat Tekstiviestiuutisten valinnat ja muoto Pääuutiset Uutisten seuranta Kielletyt merkit Nettiuutiset Prioriteetit ja päivittäminen Asia- ja paikkaluokitukset Kuvat ja kuvatekstit Korjaukset ja oikaisut Korjaukset nettiuutisissa Korjaukset sosiaalisessa mediassa Oikaisu nettiuutisissa Oikaisu sosiaalisessa mediassa Korjaukset ja oikaisut tekstiviesteissä Ulkoinen ja sisäinen palaute Ulkoinen palaute Sisäinen palaute Lähteiden ja omien haastattelujen merkitseminen Omat haastattelut Lähteet ulkomaanjutuissa Tiedonhankinta Tiedon lähteistä Tarkkuus Haastattelut, taustakeskustelut ja haastattelumateriaalin säilyttäminen Nimeämättömät lähteet Poikkeukselliset tiedonhankintamenetelmät Lähdekritiikki sosiaalisessa mediassa STT:n lukiovertailu Viivasta loppuversioon Täydennykset ja päivitykset Juttukentän tiedot Otsikko Päiväyspaikka (jutun saatekaaviossa) Lähde Signeeraus Teksti Väliotsikot Sitaattiviiva Yritys- ja henkilönimien merkitseminen Julkaistavaa lisätietoa -kenttä Juttutyypit ja juttujen pituudet Pikaversiot Viivauutinen Tekstiviestiuutinen Pika Pika+ Pikakooste Loppuversiot Pääaihepaketit Keskipitkät jutut Lyhyet jutut Kainalot Kertomusjuttu Henkilökuva Teksti kuvaan STT-Feature Tiivistelmä Tausta Miten niin? Kysymys-vastaus Toimittajan kommentti Uutisanalyysi Vastapari Vaihtoehdot-juttu Grafiikkajuttu Merkkipäiväjuttu Faktalaatikot Tästä on kyse / Hänestä on kyse Sitaattifakta Vinkkifaktat Käsitefakta Poimintafakta Faktalista Merkkipäiväjutun faktalaatikko Jutun saatekaaviotiedot Nimi, osasto, deski Prioriteetti Huomautus Asialuokitus ja alueluokitus Uloslähetysaika Embargo Virheiden korjaaminen, oikaisut ja vastineet Merkittävästi muuttunut asiasisältö Virheiden selvittäminen ja oikaisupyyntöön vastaaminen Korjauksen kertominen asiakkaille (Huom-kentässä) Korjauksen tekeminen Korjauksen kertominen yleisölle (Julkaistavaa lisätietoa –kentässä) Oikaisun tekeminen Oikaiseva jatkojuttu Oikaisut grafiikkaan ja Lehtikuvan kuvateksteihin Vastineet Jutun kieli ja sisältö Hyvä pikaversio Reaaliaikainen kieli Sanasto Lähteet ja lainaukset Luvut Paikka Hyvä kärkilause Taustatiedot Lauserakenteet Lopuksi Hyvä loppuversio Jutun kärki Uutisjutun sisältö ja rakenne Juttupakettien rakentaminen Hyvä feature Hyvä merkkipäiväjuttu Hyvä otsikko Väliotsikot Verbin käyttö otsikossa Nimet otsikossa Otsikointi eri juttutyypeissä Otsikon tyyli Tyylistä Kielenhuollosta Kielioppilähteet – Näihin luotamme Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot Määritteet Sanajärjestys Välimerkit Pilkku Puolipiste Suorat sitaatit Yhteen vai erikseen? Vajaa lause Lyhenteet Luvut, numerot ja ajanilmaukset Sisä- vai ulkopaikallissija? Hyvä viiva Lähteet Sanajärjestys Aikamuoto Kieliasu Kääntämisestä Kuvitus Grafiikka Toistuvan oman grafiikan tuotanto Päivittäinen uutisgrafiikka Uutistoimistografiikka Omat hankkeet Kuvat Nimiohje Yleistä Nimenkäyttö rikosuutisissa Henkilön teot Henkilön asema ja tehtävät Nimen käyttö rikosasian käsittelyn eri vaiheissa Nimen käyttö ennen tuomiota Nimen käyttö tuomion jälkeen Vähintään kahden vuoden vankeustuomiot Alle kahden vuoden vankeusrangaistukset Nimen käyttäminen ylemmän tuomioistuimen kumotessa päätöksen tai lieventäessä sitä Uhrin nimen julkaiseminen Etsittävät henkilöt Nimen käyttö muissa kuin rikosuutisissa Laillisuusvalvonta Yritysten nimet Sanastot Ihmiset Nimet Sukupuoli Ikä Organisaatiot Yritykset Media Sosiaalinen media Järjestöt, säätiöt ja yhdistykset Kulttuuri-instituutiot Puolueet Puolustusvoimat Urheilujärjestöt Urheilun kansainväliset lajiliitot Urheilun kotimaiset lajiliitot Antidopingjärjestöjä Muut viranomaiset ja muut instituutiot Tapahtumat Paikat ja kulkuneuvot Paikat Muita paikannimiä Radat Tiet Valtatiet Helsingin kehätiet Muut tiet (kantatiet 40–99, seututiet 100–999 jne.) Junat Rekat ja muut autot Ulkomaiset nimet Ihmiset Puolueet Järjestöt ja liikkeet Paikat Muut ongelmalliset ilmaisut Musliminaisten asut/huivit YK:n käynnissä olevat rauhanturvaoperaatiot Translitterointi Arabian kielen translitterointi Venäläisten nimien translitterointi Korealaisten nimien translitterointi Kreikkalaisten nimien translitterointi Ukrainalaisten nimien translitterointi Juridisia termejä Oikeustermit Tuomioistuimet Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus Luonto, tiede ja tekniikka Kasvit ja eläimet Tieteelliset nimet Taudit ja taudinaiheuttajat Viestintäteknologia Juhlapyhät Ongelmalliset tai vältettävät ilmaisut Epätarkat synonyymit Sotilaslentokoneet Sanominen Samalta näyttävät mutta erimerkityksiset verbit Tiedustelu, vakoilu, urkinta ja tarkkailu Väkivalta, kuolema ja sota Muita Helposti sekautuvia termejä sotakalustosta Vältettäviä sanoja ja ilmauksia Lyhenteet Lyhennesanat Isokirjainlyhenteet Pienillä kirjaimilla kirjoitettavat lyhenteet Sanastolinkit Toimittajan etiikka ja juridiikka Ohjeet sosiaaliseen mediaan ”Sinä tykkäät tästä” – sosiaalisen median peruspelisääntöjä Uutisista kertominen sosiaalisessa mediassa Tekijänoikeudet sosiaalisessa mediassa STT yrityksenä sosiaalisessa mediassa Toimittaja tiedonhankkijana sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media ja yksityisyys – mitä voit käyttää uutisissa? Julkisuuden henkilöt Asiantuntijat ja muut julkisuudessa satunnaisesti esiintyvät henkilöt Henkilöt, joilla ei ole julkista roolia Haastateltavan oikeudet ja poikkeukselliset haastattelutilanteet Lähdesuoja Alaikäiset ja selvästi haavoittuvassa asemassa olevat haastateltavat Haastattelujen tarkistaminen Poikkeukselliset haastattelutilanteet Journalistin ohjeet Johdanto Ammatillinen asema Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen Haastateltavan oikeudet ja samanaikainen kuuleminen Ihmisarvo, yksityisyys ja julkisuus Oikeudenkäynneistä ja rikoksista uutisointi Virheen korjaus ja julkaisun jälkeiset muutokset Liite: Yleisön itse julkaisema sisältö Asiakirjojen julkisuus Journalistin oikeudellinen vastuu Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Vastuu julkaistusta jutusta Kunnianloukkaus Vastine- ja oikaisuoikeus Missä saa työskennellä? STT:n omat eettiset ohjeet Tekoäly tietotoimistossa: STT ei tingi uutisten aitoudesta Moderointi STT:n moderointiperiaatteet Oikeustermit Alentuneesti tai alentuneesti syyntakeinen = Tekijä ei ole täysin ymmärtänyt tekoaan. Rangaistusta kevennetään verrattuna siihen, että hän olisi ollut täydessä ymmärryksessä. Asianomistaja = Uhri tai joku, jota on teolla loukattu (esimerkiksi murhatun omainen). Asianosainen = Henkilö, jonka nimissä oikeutta käydään (kantaja, vastaaja tai asianomistaja). Ehdonalainen vapaus = Vanki vapautetaan koeajaksi ennen rangaistusajan loppua. Ehdollinen vankeusrangaistus = Tuomion täytäntöönpano riippuu rangaistavan käytöksestä määräaikana Ennakkopäätös = Korkeimman oikeuden päätös, joka linjaa periaatteellisesti merkittävää asiaa. Kaikki KKO:n päätökset eivät ole ennakkopäätöksiä. Ennakkoratkaisu (eurooppaoikeudessa)= Ylimmät kotimaiset tuomioistuimet voivat pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta unionin oikeuden tulkinnasta tai lainvoimaisuudesta ennen kuin antavat oman päätöksensä asiassa. Ennakkoratkaisu (vero-oikeudessa) = Monista verokysymyksistä voi saada Verohallinnolta etukäteen sitovan päätöksen siitä, millaisia veroseuraamuksia yksittäisessä asiassa aiheutuu. Epäilty = Rikosjutuissa henkilö, jota rikosta tutkiva viranomainen epäilee syylliseksi rikokseen. Vaikka poliisi (tai muu viranomainen) pitäisi syyllisyyttä varmana, jutussa pitää useimmiten puhua epäillystä. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa epäilty on tunnustanut rikoksen ja syyllisyys vaikuttaa muutenkin selvältä. Silloin myös jutusta pitää ilmetä, mihin käsitys perustuu. Ketään ei voi sanoa epäillyksi, jollei poliisi ole aloittanut esitutkintaa vaan vasta selvittelee, onko syytä epäillä rikosta. Esitutkinta = Koko tutkinta, jossa poliisi tutkii mahdollista rikosta. Ennen esitutkintaa poliisi voi selvitellä, ylittyykö tutkintakynnys. Kun esitutkinta on aloitettu, poliisi on määritellyt epäillylle rikokselle rikosnimikkeen, tekoajan ja -paikan, usein myös epäillyt. Kaikkia tutkintaan liittyviä henkilöitä kuullaan silloin joko epäiltyinä tai todistajina. Haastehakemus = Kirjelmä, jossa syyttäjä kertoo, ketä syytetään mistäkin rikoksesta. Paperi lähetetään syytetyille ja heidät haastetaan näin oikeuteen. Kansliatuomio = Tuomio, joka annetaan oikeuden kansliasta. Osa tuomioista luetaan suoraan salissa heti oikeudenkäynnin jälkeen, mutta kansliatuomio voi tulla viikon, kahden tai jopa kuukauden päästä viimeisestä käsittelypäivästä. Kantaja = Riitaprosessissa osapuoli, joka laittaa jutun vireille oikeudessa. Kiinniotto = Poliisi voi ottaa rikoksesta epäillyn kiinni. Epäillystä voi sen jälkeen käyttää termiä kiinni otettu. Pakkokeinoistunto = Oikeuden istunto, jossa päätetään pakkokeinoista, kuten vangitsemisesta, matkustuskiellosta tai vakuustakavarikosta. Pidättäminen = Poliisi voi pidättää kiinni ottamansa rikoksesta epäillyn heti tai viimeistään vuorokauden kuluessa kiinniotosta. Muoto: poliisi pidätti… Rikosnimike = Kertoo, mistä rikoksesta täsmälleen on kyse, nimike viittaa johonkin rikoslain kohtaan. Ryöstö = toisen henkilön pakottaminen väkivaltaa käyttäen tai sillä uhkaamalla antamaan rahaa tai muuta omaisuutta (vrt. varkaus). Syyntakeeton = Tekijä ei ole kyennyt ymmärtämään tekoaan, eikä häntä tuomita rangaistukseen. Yleensä hänet määrätään hoitoon. Syyntakeinen = Tekijä on kyennyt ymmärtämään tekonsa, ja hänet voidaan tuomita rangaistukseen normaalisti. Syyteharkinta = Esitutkinnan jälkeen poliisi toimittaa aineiston syyttäjälle, joka päättää nostaa syytteen tai jättää syytteen nostamatta. Syytetty = Henkilö, jota vastaan syyttäjä on nostanut syytteen rikoksesta. Syytetystä voi puhua sen jälkeen, kun syyttäjä on jättänyt haastehakemuksen oikeudelle. Tekninen tarkkailu = Poliisi kuuntelee, katselee tai seuraa epäiltyä teknisin apuvälinein, esimerkiksi kiikarilla, videokameralla tai kuuntelulaitteella. Telekuuntelu = Poliisi kuuntelee epäillyn puhelinta tai seuraa sähköpostia ja muita viestejä. Televalvonta = Puheluja ei kuunnella eikä viestejä lueta, mutta poliisi tarkkailee, mistä numeroista niitä tulee ja mihin numeroihin niitä lähtee. Lisäksi voidaan seurata laitteiden sijaintitietoja. Tuomio = Oikeuden ratkaisu eli oikeuden päätös, jolla syytetty todetaan syyttömäksi tai syylliseksi. Yleiskielessä sana tuomio yksinään ymmärretään kuitenkin ratkaisuksi, jossa syytetty todetaan syylliseksi. Tuottamuksellinen = huolimattomuuttaan tai varomattomuuttaan aiheutettu; kannattaa avata tekstissä Tuottamuksellisesti = huolimattomuuttaan tai varomattomuuttaan; kannattaa avata tekstissä Tutkintavankeus = Ennen tuomiota oikeus voi määrätä epäillyn tutkintavankeuteen poliisin pyynnöstä. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi estää rikollisen toiminnan jatkuminen. Valmisteluistunto = Ennen pääkäsittelyä oikeus voi päättää valmisteluistunnossa pääkäsittelyn aikataulusta ja muista lähinnä käytännön järjestelyistä. Vangita = Käräjäoikeus voi vangita rikoksesta epäillyn, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Vangitsemista esittää poliisi. Poliisi ei voi vangita ketään. Muoto: käräjäoikeus vangitsi… Vangita todennäköisin syin epäiltynä rikoksesta = Oikeuden mukaan on enemmän todennäköistä, että epäily osoittautuu oikeaksi kuin että se osoittautuu vääräksi. Vahvempi kahdesta mahdollisesta tutkintavankeuden perusteesta. Vangita voidaan myös lievemmällä syytä epäillä -perusteella. Varkaus = toisen ihmisen omaisuuden ottaminen itselleen luvattomasti ja yleensä salaa (vrt. ryöstö). Vastaaja = Rikosjutuissa syytetty, riitajutuissa se, joka oikeuteen on haastettu Vuosikirjapäätös = Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, joka linjaa periaatteellisesti merkittävää asiaa. KHO antaa myös muita ratkaisuja. Edellinen Juridisia termejä Toimittajien tulee olla erityisen tarkkoja uutisoidessaan oikeusprosesseista tai... Seuraava Tuomioistuimet Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT Euroopan unionin tuomioistuin (EU-tuomioistuin) hallinto-oikeus...