Tyylikirjan valikko Tyylikirja Yleistä Tämä on STT Perustietoja STT:stä STT:n tehtävä ja tavoitteet Kansainväliset kumppanit STT:n ja Lehtikuvan synty STT:n toimituspolitiikka STT:n arvot Luotettavuus Luovuus Ketteryys Asiakkaan menestys Lait, journalistinen itsesäätely ja toimituspolitiikka Ideasta jutuksi Uutissuunnittelu ja listat Suunnittelun tarkoitus Suunnittelun työnjako Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun aikajänne STT:n uutiskokoukset STT:n päivittäiset listat STT:n lista seuraavalle viikonpäivälle STT:n lista -1 STT:n lista -2 STT:n lista -3 Viikonvaihteet ja pyhäpäivät Lehtikuvan omat juttulistat Teemalupaukset Uutiskriteerit ja uutiskynnys Uutiskriteerit Merkitys Kiinnostavuus Yllättävyys Ajankohtaisuus Läheisyys Uutiskynnys Uutistilanne Mediajulkisuus Eri uutisvälineiden ja asiakkaiden tarpeet Seuranta Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen Siteerausten valinta Siteerausten tekeminen Mielipidekyselyt Medialähteiden mainitseminen siteerauksissa Ns. krediitit muille viestimille Juttujen käsittely perusuutispalveluun Julkaisupäätös Erillispalvelut Käsittelemättömät jutut Käsittelevä editointi Käsittelijän oikeudet ja velvollisuudet Käsittelyä ennakoiva ristiin lukeminen Käsittelyn työnjako Päätöksenteon vaiheet Tekstiviesti- ja nettiuutiset Tekstiviestiuutiset Uutiskategoriat Tekstiviestiuutisten valinnat ja muoto Pääuutiset Uutisten seuranta Kielletyt merkit Nettiuutiset Prioriteetit ja päivittäminen Asia- ja paikkaluokitukset Kuvat ja kuvatekstit Korjaukset ja oikaisut Korjaukset nettiuutisissa Korjaukset sosiaalisessa mediassa Oikaisu nettiuutisissa Oikaisu sosiaalisessa mediassa Korjaukset ja oikaisut tekstiviesteissä Ulkoinen ja sisäinen palaute Ulkoinen palaute Sisäinen palaute Lähteiden ja omien haastattelujen merkitseminen Omat haastattelut Lähteet ulkomaanjutuissa Tiedonhankinta Tiedon lähteistä Tarkkuus Haastattelut, taustakeskustelut ja haastattelumateriaalin säilyttäminen Nimeämättömät lähteet Poikkeukselliset tiedonhankintamenetelmät Lähdekritiikki sosiaalisessa mediassa STT:n lukiovertailu Viivasta loppuversioon Täydennykset ja päivitykset Juttukentän tiedot Otsikko Päiväyspaikka (jutun saatekaaviossa) Lähde Signeeraus Teksti Väliotsikot Sitaattiviiva Yritys- ja henkilönimien merkitseminen Julkaistavaa lisätietoa -kenttä Juttutyypit ja juttujen pituudet Pikaversiot Viivauutinen Tekstiviestiuutinen Pika Pika+ Pikakooste Loppuversiot Pääaihepaketit Keskipitkät jutut Lyhyet jutut Kainalot Kertomusjuttu Henkilökuva Teksti kuvaan STT-Feature Tiivistelmä Tausta Miten niin? Kysymys-vastaus Toimittajan kommentti Uutisanalyysi Vastapari Vaihtoehdot-juttu Merkkipäiväjuttu Faktalaatikot Tästä on kyse / Hänestä on kyse Sitaattifakta Vinkkifaktat Käsitefakta Poimintafakta Faktalista Merkkipäiväjutun faktalaatikko Jutun saatekaaviotiedot Nimi, osasto, deski Prioriteetti Huomautus Asialuokitus ja alueluokitus Uloslähetysaika Embargo Virheiden korjaaminen, oikaisut ja vastineet Merkittävästi muuttunut asiasisältö Virheiden selvittäminen ja oikaisupyyntöön vastaaminen Korjauksen kertominen asiakkaille (Huom-kentässä) Korjauksen tekeminen Korjauksen kertominen yleisölle (Julkaistavaa lisätietoa –kentässä) Oikaisun tekeminen Oikaiseva jatkojuttu Oikaisut Lehtikuvan kuvateksteihin Vastineet Jutun kieli ja sisältö Hyvä pikaversio Reaaliaikainen kieli Sanasto Lähteet ja lainaukset Luvut Paikka Hyvä kärkilause Taustatiedot Lauserakenteet Lopuksi Hyvä loppuversio Jutun kärki Uutisjutun sisältö ja rakenne Juttupakettien rakentaminen Hyvä feature Hyvä merkkipäiväjuttu Hyvä otsikko Väliotsikot Verbin käyttö otsikossa Nimet otsikossa Otsikointi eri juttutyypeissä Otsikon tyyli Tyylistä Kielenhuollosta Kielioppilähteet – Näihin luotamme Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot Määritteet Sanajärjestys Välimerkit Pilkku Puolipiste Suorat sitaatit Yhteen vai erikseen? Vajaa lause Lyhenteet Luvut, numerot ja ajanilmaukset Sisä- vai ulkopaikallissija? Hyvä viiva Lähteet Sanajärjestys Aikamuoto Kieliasu Kääntämisestä Kuvitus Kuvat Nimiohje Yleistä Nimenkäyttö rikosuutisissa Henkilön teot Henkilön asema ja tehtävät Nimen käyttö rikosasian käsittelyn eri vaiheissa Nimen käyttö ennen tuomiota Nimen käyttö tuomion jälkeen Vähintään kahden vuoden vankeustuomiot Alle kahden vuoden vankeusrangaistukset Nimen käyttäminen ylemmän tuomioistuimen kumotessa päätöksen tai lieventäessä sitä Uhrin nimen julkaiseminen Etsittävät henkilöt Nimen käyttö muissa kuin rikosuutisissa Laillisuusvalvonta Yritysten nimet Sanastot Ihmiset Nimet Sukupuoli Ikä Organisaatiot Yritykset Media Sosiaalinen media Järjestöt, säätiöt ja yhdistykset Kulttuuri-instituutiot Puolueet Puolustusvoimat Urheilujärjestöt Urheilun kansainväliset lajiliitot Urheilun kotimaiset lajiliitot Antidopingjärjestöjä Muut viranomaiset ja muut instituutiot Tapahtumat Paikat ja kulkuneuvot Paikat Muita paikannimiä Radat Tiet Valtatiet Helsingin kehätiet Muut tiet (kantatiet 40–99, seututiet 100–999 jne.) Junat Rekat ja muut autot Ulkomaiset nimet Ihmiset Puolueet Järjestöt ja liikkeet Paikat Muut ongelmalliset ilmaisut Musliminaisten asut/huivit YK:n käynnissä olevat rauhanturvaoperaatiot Translitterointi Arabian kielen translitterointi Venäläisten nimien translitterointi Korealaisten nimien translitterointi Kreikkalaisten nimien translitterointi Ukrainalaisten nimien translitterointi Juridisia termejä Oikeustermit Tuomioistuimet Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus Luonto, tiede ja tekniikka Kasvit ja eläimet Tieteelliset nimet Taudit ja taudinaiheuttajat Viestintäteknologia Juhlapyhät Ongelmalliset tai vältettävät ilmaisut Epätarkat synonyymit Sotilaslentokoneet Sanominen Samalta näyttävät mutta erimerkityksiset verbit Tiedustelu, vakoilu, urkinta ja tarkkailu Väkivalta, kuolema ja sota Muita Helposti sekautuvia termejä sotakalustosta Vältettäviä sanoja ja ilmauksia Lyhenteet Lyhennesanat Isokirjainlyhenteet Pienillä kirjaimilla kirjoitettavat lyhenteet Sanastolinkit Toimittajan etiikka ja juridiikka Ohjeet sosiaaliseen mediaan ”Sinä tykkäät tästä” – sosiaalisen median peruspelisääntöjä Uutisista kertominen sosiaalisessa mediassa Tekijänoikeudet sosiaalisessa mediassa STT yrityksenä sosiaalisessa mediassa Toimittaja tiedonhankkijana sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media ja yksityisyys – mitä voit käyttää uutisissa? Julkisuuden henkilöt Asiantuntijat ja muut julkisuudessa satunnaisesti esiintyvät henkilöt Henkilöt, joilla ei ole julkista roolia Haastateltavan oikeudet ja poikkeukselliset haastattelutilanteet Lähdesuoja Alaikäiset ja selvästi haavoittuvassa asemassa olevat haastateltavat Haastattelujen tarkistaminen Poikkeukselliset haastattelutilanteet Journalistin ohjeet Johdanto Ammatillinen asema Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen Haastateltavan oikeudet ja samanaikainen kuuleminen Ihmisarvo, yksityisyys ja julkisuus Oikeudenkäynneistä ja rikoksista uutisointi Virheen korjaus ja julkaisun jälkeiset muutokset Liite: Yleisön itse julkaisema sisältö Asiakirjojen julkisuus Journalistin oikeudellinen vastuu Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Vastuu julkaistusta jutusta Kunnianloukkaus Vastine- ja oikaisuoikeus Missä saa työskennellä? STT:n omat eettiset ohjeet Tekoäly tietotoimistossa: STT ei tingi uutisten aitoudesta Moderointi STT:n moderointiperiaatteet Toistuvan oman grafiikan tuotanto Tekoäly tietotoimistossa: STT ei tingi uutisten aitoudesta Suomen Tietotoimisto (STT) on linjannut tekoälyn käyttöä eri palveluissaan. Periaatteena on, että yleisön pitää voida kaikissa tilanteissa luottaa tietotoimiston tuottamaan ja välittämään tekstiin ja kuvaan. Siksi tekoäly ei STT:ssä tee tiedonhankintaa, vaan uutiset ja uutiskuvat ovat aina aitoja. Sen sijaan tekoälyä ja automaatiota hyödynnetään muilla tavoin työn tehostamiseksi. Aitouden lisäksi toinen tärkeä periaate on läpinäkyvyys. Tavoitteena on, että yleisö tietää, jos tekoälyä on hyödynnetty esimerkiksi STT Info -tiedotepalvelun välittämien tiedotteiden tai Lehtikuvan kuvakaupan tarjonnassa olevien kuvituskuvien tuottamisessa. STT seuraa aktiivisesti uusien työkalujen kehitystä ja ottaa sovelluksia käyttöönsä, kun voi olla varma, että niiden tuottamat sisällöt vastaavat tietotoimiston laatuvaatimuksia. STT:n ohjeet tekoälyn hyödyntämiseen uutistyössä Tekoälyyn perustuva automaattikääntäminen on jo pitkään mahdollistanut sen, että ulkomaiset uutistoimistot pystyvät seuraamaan STT:n uutisvirtaa ruotsiksi ja englanniksi. Konekäännöksiä ei kuitenkaan julkaista sellaisinaan. Kotimaassa STT:n uutisasiakkaat saavat yöaikaan hälytyssoitot suurista uutistapahtumista tekoälyn tuottamana puheena. Linjaus koskee STT:n kaikkea tiedonhankintaa ja muita uutisprosesseja sekä tekstiuutisten kirjoittamista ja julkaisua. 1. Tutustu tekoälyyn, kun siihen on mahdollisuus Tekoälyn käyttö eri yhteyksissä yleistyy väistämättä. Se on uutisaihe, josta journalismin pitää pystyä kertomaan yleisölle. Erilaisten tekoälysovellusten kehittyessä sitä pystytään hyödyntämään yhä enemmän myös journalismin apuna. Siksi kannattaa kokeilla, kysyä ja kasvattaa ymmärrystä. Voit esimerkiksi kysyä ChatGPT:ltä ideoita ja ehdotuksia juttujen kiinnostaviin näkökulmiin ja otsikointiin tai kokeilla sen kykyä versioida juttuja. Älä anna tekoälyn päättää puolestasi, vaan arvioi aina itse vastausten käyttökelpoisuus. Ota kokeiluun muita uusia tekoälysovelluksia vasta, kun niistä on linjattu erikseen. STT seuraa tekoälykehitystä tiiviisti. Arvioimme mahdollisuuksia ottaa sitä käyttöön toimitustyön eri vaiheissa niin, ettei se vaaranna uutistyömme ydinarvoa luotettavuutta. 2. Hanki ja tarkista tiedot aina itse, äläkä ulkoista sitä tekoälylle Tekoäly, esimerkiksi ChatGPT, ei pysty luotettavaan tiedonhankintaan. Vaikka tekoäly käyttäisi luotettavia lähteitä, se voi yhdistellä tietoja väärin ja keksiä omiaan. STT:n tiedonhankinnan tulee olla eheää ja mahdollisimman läpinäkyvää, eikä siihen siksi saa käyttää tekoälysovelluksia. Lähteiden täytyy olla toimituksen tiedossa silloinkin, kun niitä ei voida suoraan kertoa jutussa. Halutessasi voit kokeilla, mitä ChatGPT jostakin asiasta tietää, mutta jokaiselle yksittäiselle sen kertomalla asialle on silloin erikseen etsittävä luotettava lähde ennen kuin sitä voi julkaista. HUOM: älä koskaan kysy tekoälyltä asioita, joihin sisältyy lähdesuojan alaista tai muuten arkaluontoista tietoa, koska tekoäly hyödyntää keskustelut ja voi käyttää tietoja muissa yhteyksissä. 3. Kerro jutussa, jos juttusi lähdeaineistossa on käytetty tekoälyä Tekoälyllä osittain tai kokonaan tuotetun materiaalin tarjoaminen lähdemateriaaliksi yleistyy. Arvioi, voiko lähteeseen tai menetelmään luottaa, ja kysy tarvittaessa lisätietoja siitä, miten tekoälyä on hyödynnetty. Kerro aina jutussa, jos päädyt käyttämään tekoälyllä tuotettua materiaalia ja kerro lukijalle, mitä tekoäly kyseisessä yhteydessä tarkoittaa. Tämä vastaa otoksen ja virhemarginaalin kertomista kyselytutkimuksia koskevissa uutisissa. Edellinen STT:n omat eettiset ohjeet Suomen Tietotoimiston eettiset ohjeet on laadittu ennen kaikkea... Seuraava Moderointi Suuri osa uutismedioista moderoi eli hallinnoi verkkosivuillaan ja...